Enkkajahdissa Jyväskylässä

Virpin kevyt kisaraportti.

Helsingin Juoksijoista neljä matkasi 16.9. Finlandia-maratonin puolikkaalle Jyväskylään. Syyskuisena lauantaina oli lähes juoksijan unelmasää: pilvipoutaa ja noin kymmenen astetta. Toki välillä aurinkokin paistoi, muttei enää lämmittänyt liikaa. Puolimaratonin reitti kiersi kaksi kertaa Jyväsjärven. Toki reitilla oli toki tuulisiakin kohtia, mutta ne eivät merkittävästi vaikuttaneet vauhtiin.

Itse lähdin Jyväskylään ennätys mielessä. Tiesin, että noin puolentoista vuoden takaisesta enkastani 1.40.08 voisin nipistää hyvinkin muutaman minuutin, jos mitään yllättävää ei satu. Viralliseksi tavoitteeksi asetin 1.37.00.

Koska lähtö oli vasta kolmen jälkeen iltapäivällä, jäi aikaa odotella. En muista, milloin olisin jännittänyt yhtä paljon. Kisavalmistautumiset verkkoineen menivät kuitenkin rutiinilla, ja lähdössä olo oli keskittynyt.

Lähdin aika vauhdilla etujoukossa liikkeelle. Ensimmäisen kilsan vauhti olikin 4.30. Juoksu tuntui hyvältä ja vauhti pyöri 4.30 molemmin puolin seuraavat kilsat. Alunperin olin ajatellut startata vähän alle 4.40-vauhdilla, mutta en oikein osannut hiljentää. Kolmen kilsan kohdalla tiesin, että jos aion pysyä tavoitteessani, juoksusta ei tule helppo – kaikki on laitettava peliin!

Ensimmäinen kierros menikin vähän huumassa ja vauhtia pidellessä. Nappasin vauhdista vähän vettä huollossa ennen seitsemää kilometriä. En juuri hidastellut mäissä. Tuulisilla pätkillä pyrin löytämään sopivan peesin. Juoksin myös kurvit suoriksi, jotta en juoksisi turhia metrejä. 10,5 kohdalla olin noin puoli minuuttia tavoitteesta edellä, väliaika oli noin 48 minuuttia.

Toiselle kierrokselle lähdin flow-fiiliksellä. 12 kilsaan saakka sujui hyvin, mutta sitten tuli ensimmäistä kertaa epäilys ja vauhti hiipui hieman. Pakkonielin yhden geelin ja jatkoin matkaa. 13. kilsa olikin kisan hitain, 4.48 minuuttia. Tässä kohden mietin, tähänkö tämä jäi. Jatkoin juoksua sinnikkäästi, pudotin tietoisesti alun vauhtia, mutta pidin sen kuitenkin alle 4.40. 12 kilsasta eteenpäin juoksin kilometri kerrallaan. ”Hörppäsin” muutamalla huoltopisteellä vähän vettä – mitä nyt sai vauhdista heitettyä huuleen.

Olin rekisteröinyt jossakin vaiheessa, että minulla on kanssajuoksija (kiilasin hänen eteensä ainakin kerran jossakin mutkassa). Hän avasi sanaisen arkkunsa toisella kierroksella. En tiedä, näkikö hän, että minulla oli vaikeuksia, ja alkoi sitten jutella: kehui, miten hyvin olen pitänyt vauhdin ja miten hienosti juoksen kaikki mäet. Sanoi olevansa 65-vuotias ukko ja pyysi anteeksi, kun juoksee koko ajan perässä. Sanoin, ettei yhtään haittaa, mutta en pysty paljon puhumaan. Pyysin häntä kuitenkin tsemppaamaan, jos meinaan luovuttaa.

Siinä me sitten mentiin peräkanaa. Viimeinen ylämäki 16 kilsan jälkeen veti sen verran hapoille, että ajattelin vauhdin hiipuvan, mutta edelleen pystyin pitämään sen 4.40:n hujakoilla. 17 kilsan kohdalla ei lohduttanut, että matkaa oli enää neljä kilsaa. Psyykkasin itseäni ja yritin ajatella jotenkin positiivisesti – sekä pitää vauhdin. 19 kilsan kohdalla tajusin, että vaikka vauhti hiipuisi viiteen minuuttiin/kilsa, pääsisin tavoitteeseeni. Tämä oli suuri helpotus, joka kantoi loppuun saakka. Viimeisillä kilsoilla yritin lähinnä olla hölmöilemättä ja otin kaikki kaarteet ja nyppylät tarkasti. Kanssajuoksijani meni ohitse viimeisellä suoralla – niin kuin pitikin.

Maalissa nojailin hetken rauta-aitaan, mutta vähitellen tajuntaan hiipi tieto siitä, että tein, minkä ajattelinkin tehdä. Tavoite oli saavutettu, ja loppuaika 1.36.55 (netto). Ei itkettänyt. Nauratti. Enkkani puolikkaalla parani yli kolme minuuttia. Ilmaiseksi tämäkään ei tullut, vaan sinnikäs treenaaminen yksinkertaisesti kantoi.

Lisäksi iloinen yllätys oli kolmas sija N40-sarjassa.

 

 

Tulokset: Finlandia-puolimaraton 16.9.2017, Jyväskylä

M55 Pasi Päällysaho 1.30.05

N50 Hilkka-Liisa Mieho 1.49.31

N40 Virpi Taipale 1.36.55

M40 Jarkko Suomela 1.34.52

 

Tulokset: Finlandia-puolimaraton 15.9.2018, Jyväskylä

M40 Jarkko Suomela 1.36.59

M Sampo Sipari 1.27.05